Poimu-marjapoimureiden tarina ulottuu noin vuoteen 2010, jolloin ostin ensimmäisen alumiinikoppaisen marjapoimurini kuhmolaiselta Veikko Määtältä. Poimurin murteellinen nimi, Marja-Öhrä, viittaa ahneeseen poimimiseen. Määttä valmisti ja möi itse kehittämiään poimureita kymmeniä vuosia aina 2020-luvun alkuun saakka eri puolille maata. Poimuria valmistettiin aikanaan ainakin kolmessa eri koossa suurimpien mallien ollessa suorastaan valtavia marjankeräyskoneita.
Marja-Öhrän erikoisuus ja samalla vahvuus on sen keveys ja kestävyys. Olen itse poiminut tällä mallilla tuhansia litroja puolukoita ja mustikoita, ja poimurissa ei ole edelleenkään minkäänlaista kulumista, vaikka käytön jälkiä toki tulee pehmeään alumiiniin. Poimureiden kanssa värkkäämisestä innostuttuani minulle on tuotu korjattavaksi Määtän valmistamia, vuosikymmeniä vanhoja poimureita, joiden pohjan kulmista aluminiinipelti on kulunut puhki lukemattomissa kosketuksissa marjamättäisiin. Marja-Öhrät olivat ja ovat edelleen poimureita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle eräänlaisina käyttöesineiden perheaarteena.
Marja-Öhrä
Alkuperäisen Marja-Öhrän ja Poimun merkittävin ero liittyy kahvan materiaaliin ja muotoon. Molempien tehokkuus marjametsässä perustuu pitkiin, vahvoihin piikkeihin ja tilavaan koppaan.
KEHITYSTYÖN ALKU
Kun Veikko Määttä lopetti poimurituotannon 2020-luvun alussa, markkinoilla ei ollut minkäänlaista vaihtoehtoa Marja-Öhrälle. Monet muutkin metallikoppaiset, kestämään tehdyt poimurimalit, kuten klassikon maineessa oleva Marja-Maija, olivat jääneet valmistamisen osalta historiaan.
Tapasin Veikko Määtän kesällä 2023 ja tiedustelin, panisiko poimurimestari pahakseen, jos hänen hyvälle työlleen löytyisi jatkaja Kuhmosta. ”Hyvähän se olisi”, Määttä totesi. Löimme samoilta seisomilta kättä päälle, ja ostin Määtältä työkalut, Marja-Öhrän kaavat sekä oikeuden käyttää tätä nimeä jatkossa.
Poimurin kehitystyön tavoitteena oli ensisijaisesti sujuvoittaa sen valmistusprosessia. Samalla poimurin ulkomuotoa päivitettiin hieman, ja muovipäällysteinen kahva muutettiin jalopuiseksi. Materiaalivalinnalla haluttiin tuoda kahvaan lisää pitoa ja mukavuutta pidempiin marjastusrupeamiin. Poimu-marjanpoimureiden kaikki komponentit leikataan teollisesti, kun taas kokoonpano on kuhmolaista käsityötä.
Poimun kehitystyössä on ollut mukana useita marjastamiseen intohimoisesti suhtautuvia poimijoita, erityisen merkittävällä panoksella Puuru-suksenvoitelutelineen ja Puuru-Hirvenvetolevyn kehittämisestä tunnettu Pentti Puurunen. Myös lieksalaisen Jalosteel Oy:n Jukka Martikaisen ansiokas työ revisioiden piirtämisessä ansaitsee lämpimän kiitoksen.
Kehitysversioita
Poimu-marjanpoimureiden kehitystyön aikana on kokeiltu kymmenittäin erilaisia ratkaisuja liittyen kahvan ja kopan rakenteeseen sekä komponenttien kiinnittämiseen.
MIKSI MARJAPOIMUREITA?
Poimu-tuoteperheen julkistamisen aikaan, huhtikuussa 2024, odotetaan kuumeisesti lumien sulamista ja ensimmäisiä merkkejä tulevasta marjasadosta. Marjastamiseen perusteellisesti hurahtaneille tämä on kiinnostava aika vuodesta, joka piirtää suuntaviivoja alkusyksyn suunnitelmille: mitä marjoja on mahdollisesti tulossa, mille paikoille ja mikä tärkeintä – kuinka paljon?
Suomalainen luonto on aarreaitta meille kaikille paitsi riistan ja kalan, myös marjojen suhteen. Huononakin marjavuotena metsästä ja soilta on mahdollista poimia ainakin jotakin lajia niin, että siitä riittää kellariin ja pakastimeen talvea varten. Hyvänä marjavuotena metsät pullistelevat marjoja niin runsaasti, että ongelmaksi muodostuu marjojen säilöminen.
Poimu on kehitetty sinulle, joka arvostat suomalaisia marjoja ja haluat intohimoisesti marjastaa, säilöä ja nauttia suomalaisen luonnon hedelmistä pitkin vuotta. Sinä ansaitset tähän arvostettavaan harrastukseen hyvän työkalun, jollaiseksi Poimu on kehitetty.
Timo Kyllönen
yrittäjä